Ahvenanmaanruotsi

Ahvenanmaanruotsi on yksi ruotsin kielen murreryhmistä, jota puhutaan Ahvenanmaalla. Maantieteellisessä mielessä ahvenanmaanruotsia voidaan pitää itäruotsin varianttina, mutta murre on lähempänä Uplannin murretta ja muita Sveanmaan murteita kuin Manner-Suomessa puhuttavia suomenruotsin variantteja.

Ahvenanmaa on yksikielinen, ja kieli ja kulttuuri on suojattu itsehallintolailla^[1]. Ahvenanmaan maantieteellinen sijainti Manner-Suomen ja Ruotsin välillä heijastuu myös kieleen: ahvenanmaanruotsissa on piirteitä sekä ruotsinruotsista että suomenruotsista. Lisäksi kielestä löytyy jälkiä suomen, venäjän ja englannin kielistä.^[2]

Ahvenanmaanruotsissa on sisäisiäkin eroja. Länsi-Ahvenanmaalla puhuttava ruotsi, erityisesti Eckerön kunnassa, on lähimpänä Uplannin murteita, kun taas Itä-Ahvenanmaalla (Ahvenanmaan saaristo) puhuttava ruotsi on lähimpänä muita suomenruotsin variantteja.^[3]

Ahvenanmaanruotsissa on säilynyt monia arkaaisia sanoja ja ilmaisuja. Esimerkiksi seuraava ilmaisu "Gå ti bykstugan och hämt ett ämbar." ('Mene pyykkituvalle ja hae sanko.') on ruotsinruotsiksi "Gå till tvättstugan och hämta en hink.". Joillakin sanoilla on eri, harvaanjohtava merkitys Ahvenanmaalla kuin Ruotsissa. Esimerkki sana semla viittaa Ruotsissa laskiaispullaan mutta Ahvenanmaalla sämpylään. Joidenkin sanojen merkitys eroaa vain vähän. Esimerkiksi pannkaka on ruotsinruotsissa ohut mutta ahvenanmaanruotsissa paksumpi pannukakku.

Tyypillisellä ahvenanmaalaisella kaksoisgenetiivisellä ilmaisulla "Vemses flicka/pojke är du då?" ('Kenes tytär/poika sinä olet?') kysytään olettaen, että tunnetaan vanhemmat, mikä on pienessä yhteiskunnassa todennäköistä.

Sanan inte ('ei') korvaavat sanat int ja inga. Ruotsinruotsin sanat skulle ja måste typistyvät muotoihin sku ja måst.^[2]

Kuten suomenruotsista, ahvenanmaanruotsista puuttuu tonaalinen sana-aksentti.

Eckerön murre nauhoitettu vuonna 2006 (tiedostossa transkriptio).^[5]

Föglön murre nauhoitettu vuonna 1971 Per Henrik Solstrandin toimesta.^[6]

• Pieni ahvenanmaanruotsin sanakirja (Arkistoitu – Internet Archive)
• Ordbok över Finlands svenska folkmål – Suomenruotsin murteiden sanakirja

n k m Ruotsin murteet itäiset ruotsin murteet (östsvenska mål) suomenruotsi ahvenanmaanruotsi pohjanmaanruotsi turunmaanruotsi uudenmaanruotsi vironruotsi norlanninruotsi (norrländska mål) bondskanruotsi luulajanruotsi piitimenruotsi skellefteåruotsi vilhelminanruotsi ylikainuunruotsi *hälsinglandinruotsi forsanruotsi hasselanruotsi *jämtlantinruotsi offerdalinruotsi kalixinruotsi kiirunanruotsi lyckseleruotsi medelbadinruotsi ångermanlandinruotsi sveanmaanruotsi (sveamål)) taalainmaanruotsi bjursåksenruotsi orenruotsi orsanruotsi våmhuksenruotsi gästriklandinruotsi närkenruotsi södermanlandinruotsi västmanlandinruotsi tukholmanruotsi upplanninruotsi götanmaanruotsi (götamål) dalslandinruotsi göteborginruotsi itägötanmaanruotsi *öckerönruotsi *smålandinruotsi kalmarinruotsi * värmlantinruotsi länsigötanmaanruotsi *öölanninruotsi tjustinruotsi eteläiset ruotsin murteet (sydsvenska mål) blekingenruotsi *hallandinruotsi listerlandetinruotsi skånenruotsi Muita murteita *bohusläninruotsi tjörninruotsi gutniska härjedaleninruotsi morupenruotsi älvdalska Muuta riikinruotsi nykyruotsi uusi ruotsi vanha ruotsi siirtymämurteet

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Åländska