Ferdinand I (Romania)

Ferdinand I

Romanian kuningas
Valtakausi	10. lokakuuta 1914 – 20. heinäkuuta 1927
Kruunajaiset	15. lokakuuta 1922
Edeltäjä	Kaarle I
Seuraaja	Mikael I

Syntynyt	24. elokuuta 1865 Sigmaringen, Saksan liitto
Kuollut	20. heinäkuuta 1927 Sinaia, Romanian kuningaskunta
Puoliso	Maria
Lapset	Kaarle II Elisabeta Maria Nicolae Ileana Mircea
Koko nimi	Ferdinand Viktor Albert Meinrad
Suku	Hohenzollern-Sigmaringen
Isä	Leopold
Äiti	Antonia
Uskonto	roomalaiskatolilaisuus

Ferdinand I (24. elokuuta 1865 Sigmaringen – 20. heinäkuuta 1927 Sinaia) oli Romanian kuningas vuodesta 1914 kuolemaansa saakka.^[1]

Ferdinand oli Hohenzollern-Sigmaringenin prinssi Leopoldin ja Portugalin prinsessa Antonian (1845–1913) poika. Infanta Antonia oli Portugalin kuningatar Maria II:n ja Ferdinand II:n kolmanneksi vanhin tytär.

Vuonna 1889 Ferdinandin setä, Romanian ensimmäinen kuningas Kaarle I, adoptoi Ferdinandin tehden tästä kruununperijänsä. Ferdinand nousi Romanian valtaistuimelle Kaarle I:n kuoltua elokuussa 1914, vain hieman sen jälkeen kun ensimmäinen maailmansota oli puhjennut.

Saksalaissyntyinen kuningas onnistui aluksi pitämään Romanian suursodan ulkopuolella, mutta elokuussa 1916 Ferdinand liitti maansa ympärysvaltojen rintamaan.^[1] Suurten vastoinkäymisten jälkeen sota kääntyi lopulta Romanialle menestykseksi. Keskusvaltojen ja Venäjän romahdettua vuonna 1918 Bessarabia, Bukovina ja Transilvania liitettiin Romaniaan. Ferdinandia juhlittiin maan yhdistäjänä, ja 1922 hänet kruunattiin symbolisesti uudelleen Alba Iuliassa kaikkien romanialaisten kuninkaaksi.

Ferdinand kuoli Sinaiassa 1927. Uudeksi kuninkaaksi tuli hänen vasta kuusivuotias pojanpoikansa Mikael, jonka puolesta maata johti kolmehenkinen holhoojahallitus.

Avioliitto ja lapset

Ferdinand avioitui 1893 Edinburghin prinsessa Marian (1875–1938) kanssa, ja he saivat kuusi lasta:

Kaarle II, 1893–1953.
Elisabeta, 1894–1956, puoliso 1921–1935 Kreikan kuningas Yrjö II.
Maria, 1900–1961, puoliso Jugoslavian kuningas Aleksanteri I.
Nicolae, 1903–1978, Romanian holhoojahallituksen jäsen 1927–1930.
Ileana, 1908–1991.
Mircea, 1913–1916.

Kunnianosoituksia

Romanialaiset

Lähde:^[2]

Ulkomaalaiset

Hohenzollernin perheen ritarikunta (Preussi)
Mustan kotkan ritarikunta (Preussi, 1893)^[3]
Punaisen kotkan ritarikunta (Preussi)
Leopoldin ritarikunta (Belgia)
Pyhän Aleksanterin ritarikunta (Bulgaria)
Kunnialegioona (Ranska)
Ruhtinas Danilo I:n ritarikunta (Montenegro)
Alankomaiden leijonan ritarikunta (Alankomaat)
Valkoisen Kotkan ritarikunta (Puola)
Virtuti Militari (Puola, 1923)^[4]
Kahden ritarikunnan nauha (Portugali)
Pyhän Andreaksen ritarikunta (Venäjä, 1894)^[5]
Pyhän Aleksanteri Nevskin ritarikunta (Venäjä)
Valkoisen kotkan ritarikunta (Venäjä)
Pyhän Annan ritarikunta (Venäjä)
Pyhän Stanislauksen ritarikunta (Venäjä)
Pyhän Yrjön ritarikunta (Venäjä)
Valkoisen kotkan ritarikunta (Serbia)^[6]
Karađorđen tähden ritarikunta (Serbia)^[6]
Serafiimiritarikunta (Ruotsi, 1907)^[7]
Vapahtajan ritarikunta (Kreikka)
Saksilais-ernstiläisen dynastian ritarikunta (Saksin herttuakunnat)
Albrekt Karhun ritarikunta (Anhalt)^[8]
Pyhän Hubertin ritarikunta (Baijeri, 1908)^[9]
Ludvigin ritarikunta (Hesse, 1894)^[10]
Tuoksuruutakruunun ritarikunta (Saksi)^[5]
Pyhän Tapanin ritarikunta (Itävalta-Unkari, 1890)^[11]
Kultaisen taljan ritarikunta (Itävalta-Unkari, 1909)^[11]
Valkoisen leijonan ritarikunta (Tšekkoslovakia, 1925)^[12]
Elefanttiritarikunta (Tanska, 1908)^[13]
Bathin ritarikunta (Yhdistynyt kuningaskunta, 1892)^[14]
Sukkanauharitarikunta (Yhdistynyt kuningaskunta)
Royal Victorian Chain (Yhdistynyt kuningaskunta)
Kuninkaallinen viktorialaisritarikunta (Yhdistynyt kuningaskunta)

Lähde:^[2]

Lähteet

↑ ^a ^b Romanian kuningas Ferdinand kuollut. Satakunnan Kansa, 21.07.1927, nro 164, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 03.07.2020.
↑ ^a ^b Handbuch über den Königlich preussischen Hof und Staat, s. 6. In Kommission bei R.v. Decker's Verlag, 1868. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.5.2024). (saksaksi)
↑ Schwarzer Adler-orden. Preussische Ordens-liste, 1886, s. 5. Artikkelin verkkoversio. (saksaksi)
↑ Broń i Barwa, 1935, nr 7 (s. 148) 19.4.2013. Stowarzyszenie Przyjaciół Muzeum Wojska. Viitattu 14.5.2024. (puolaksi)
↑ ^a ^b Almanach de Gotha, s. 78. Gotha, Germany : Justus Perthes, 1913. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.5.2024). (ranskaksi)
↑ ^a ^b Acović, Dragomir: Slava i čast: Odlikovanja među Srbima, Srbi među odlikovanjima, s. 368. Službeni Glasnik, 2012. (serbiaksi)
↑ Kungl. Serafimerorden (s. 613) Svensk rikskalender. 1909. Viitattu 14.5.2024. (ruotsiksi)
↑ Hof- und Staats-Handbuch für das Herzogthum Anhalt, s. 17. Im Selbstverlage des Herausgebers, 1894. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.5.2024). (saksaksi)
↑ Königliche Orden, s. 9. Hof- und – Staatshandbuch des Königreichs Bayern, 1909. (saksaksi)
↑ Ludewigs-orden, s. 8. Großherzoglich Hessische Ordensliste, 1907. (saksaksi)
↑ ^a ^b Ritter-Orden (56 & 60) Hof- und Staatshandbuch der Österreichisch-Ungarischen Monarchie. 1910. Viitattu 14.5.2024. (saksaksi)
↑ Kolana Řádu Bílého lva aneb hlavy států v řetězech Československé řády a vyznamenání. 2024. Viitattu 14.5.2024. (englanniksi)
↑ Jørgen Pedersen: Riddere af Elefantordenen, 1559-2009, s. 468. Syddansk Universitetsforlag, 2009. ISBN 978-87-7674-434-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.5.2024). (tanskaksi)
↑ The knights of England; a complete record from the earliest time to the present day of the knights of all the orders of chivalry in England, Scotland, and Ireland, and of knights bachelors, s. 214. Sherratt and Hughes, 1906. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.5.2024). (englanniksi)