Ilmajoen vaakuna

Ilmajoen vaakuna on Ilmajoen kunnan tunnus. Se on saanut aiheensa vanhasta pitäjän sinetistä ja nuijasodasta. Vaakunan heraldinen selitys on ”katkoisen kilven hopeisessa yläkentässä musta karhunpää edestäpäin. Sinisessä alakentässä kaksi hopeista puunuijaa ristissä, niiden alakulmassa jalkajousen muotoinen hopeinen puumerkki; jousen kaksikaarteinen virittäjä vastapalkeittain tukin päällä, yläpää kiinni jänteessä.”^[1]

Ilmajoen vaakunan hopeisen yläkentän musta karhunpää on peräisen vanhasta pitäjän sinetistä. Isonkyrön emäpitäjästä vuonna 1532 itsenäistynyt Ilmajoki sai sinettiensä tunnukseksi edestäpäin kuvatun karhunpään. Karhu oli alun perin Isonkyrön sinetien aiheena ja Ilmajoen tavoin Isostakyröstä itsenäistynyt Lapua käytti niin ikään ensimmäisessä sinetissään karhunpäätä.^[2] Ilmajoen myöhemmissä sineteissä karhu kuvattiin luonnonmukaisemmin, sen pään työntyessä esiin sinetissä kuvatun kilven reunasta. Samankaltaista aihetta käytettiin myös Ilmajoen kihlakunnan sineteissä. Vaakunan sinisen alakentän nuijat ja isokyröläisen Yrjö Kontsaan puumerkkiä muistuttava jalkajousi viittaavat vuosina 1596–1597 käytyyn nuijasotaan. Vaakunan suunnittelun aikana kyseisen puumerkin tulkittiin vielä olleen Ilmajoen Kokkolankylässä tilaa pitäneen Jaakko Ilkan merkki. Ilkka oli Kontsaan tavoin yksi nuijasodan talonpoikaiskapinan johtajista.^[2] Myöhemmissä tutkimuksissa puumerkkien todettiin kuitenkin menneen keskenään sekaisin, Kontsaan merkin päädyttyä Ilmajoen vaakunaan Ilkan puumerkin sijasta.^[3]

Ilmajoen vaakunan on suunnitellut heraldikko Ahti Hammar ja Ilmajoen kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 5. heinäkuuta 1950. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 25. lokakuuta samana vuonna.

• 
  Ilmajoen pitäjän sinetti vuodelta 1599
• 
  Ilmajoen pitäjän myöhempi sinetti

• Suomen kunnallisvaakunat, s. 132. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3.
• Sisäasiainministeriön vahvistamat kaupunkien, kauppaloiden ja kuntien vaakunat 1949-1995 I:8 Ilmajoki Kansallisarkiston digitaaliarkisto.

n k m Ilmajoki Etelä-Pohjanmaa Seinäjoen seutukunta Historia Santavuoren taistelu Könnin mestarit Ilmajoen kihlakunta Suomen Tasavallan Vartiosto Asevarikon räjähdysonnettomuus Ilmajoen työlaitos Kylät ja kunnanosat Ahonkylä Huissi Jouppila Jäppi Kiikerinkylä Kirkonkylä Koskenkorva Könni Luomankylä Munakka Nopankylä Palo Peltoniemi Peräkylä Peurala Pojanluoma Rengonkylä Röyskölä Saveenkylä Seittunkylä Tuomikylä Ujaistenkylä Varpahaiskylä Luonto Alajoki Kalajaisjärvi Kyrkösjärvi Kyrönjoki Pässilänvuori Santavuori Talous Koskenkorvan tehtaat Koskenkorvan Trahteeri Lakeuden Etappi Kulttuuri Ahonkylä-seura Herkooli Ilkan kenttä Ilkan patsas Ilmajoen museo Ilmajoen Musiikkijuhlat Jari Mäki Oy Kohmelokiikku Nuijamiesten muistomerkki Seitsemän sillan kulttuuripyöräily Tehtaanjohtajan talo Yli-Lauroselan talomuseo Luettelo taideteoksista Seurakunnat Ilmajoen seurakunta Ilmajoen kirkko Huissin mökki Nopankylän rukoushuone Pojanluoman rukoushuone Ilmajoen helluntaiseurakunta Urheilu ja liikunta Urheiluseurat Huissin Kisailijat Ilmajoen Kisailijat Ilmajoen Kisasiskot Ilmajoen Tikkakerho ISB Ilmajoki Koskenkorvan Kisattaret Koskenkorvan Urheilijat Koskenkorvan Seudun Urheiluautoilijat Munakan Urheilijat Nopankylän Kisa-Veikot Tennis-Ilmajoki Etelä-Pohjanmaan Palloveikot Liikuntapaikat Honkalanmäen kenttä Ilmajoen pesäpallokenttä Ilmajokihalli Laidunalueen jalkapallokenttä Koskenkorvan pesäpallostadion Myötätuuli Areena Vanha kenttä Koulutus Ilomäen koulu Koskenkorvan koulu Palonkylän koulu Peltoniemen koulu Etelä-Pohjanmaan Opisto Koulutuskeskus Sedu Liikenne Suupohjan rata Ilmajoen rautatieasema Koskenkorvan rautatieasema Vaasan rata Munakan pysäkki Seinäjoen lentoasema Kantatie 67 Seututie 701 Suupohjan rata Valtatie 18 Valtatie 19 Valtatie 3 Yhdystie 6900 Yhdystie 7000 Muuta Ilmajoki-lehti Ilmajoen vaakuna Lääkintävarikko