Lämpöyhtälö

Lämpöyhtälö on osittaisdifferentiaaliyhtälö, joka kuvaa lämmön johtumista aineessa. Yksinkertaisimmillaan yhtälö tiivistyy muotoon

u t = α Δ u {\displaystyle u_{t}=\alpha \Delta u} ,

joka on tyypillinen esimerkki parabolisesta osittaisdifferentiaaliyhtälöstä.

Lämpöyhtälön johtaminen

Tarkastellaan avointa avaruuden osajoukkoa Ω {\displaystyle \Omega } , ja olkoon u ( x , t ) {\displaystyle u(x,t)} lämpötila, e ( x , t ) {\displaystyle e(x,t)} aineen sisäenergia (J/kg) ja q {\displaystyle {\vec {q}}} lämpövuo (J/(m^2 s)). Energia tarkasteltavassa alueessa voidaan kirjoittaa

E = Ω e ( x , t ) ρ ( x ) d x {\displaystyle E=\int _{\Omega }e(x,t)\rho (x)dx} ,

missä ρ {\displaystyle \rho } on aineen tiheys. Toisaalta energiaa poistuu alueesta nopeudella

Ω q n d S {\displaystyle \iint _{\partial \Omega }{\vec {q}}\cdot ndS} ,

missä n {\displaystyle n} on alueen yksikköulkonormaali. Gaussin divergenssilauseen avulla jälkimmäinen lauseke voidaan kirjoittaa muotoon

Ω q d x {\displaystyle \int _{\Omega }\nabla \cdot {\vec {q}}dx} ,

ja energian säilymisestä saadaan tällöin yhtälö

t Ω e ( x , t ) ρ ( x ) d x + Ω q d x = 0 {\displaystyle {\frac {\partial }{\partial t}}\int _{\Omega }e(x,t)\rho (x)dx+\int _{\Omega }\nabla \cdot {\vec {q}}dx=0} .

Koska nyt derivointi voidaan viedä integraalin sisään ja yhtälö pätee mielivaltaiselle alueelle, saadaan yhtälö

ρ ( x ) e t ( x , t ) + q = 0 {\displaystyle \rho (x)e_{t}(x,t)+\nabla \cdot {\vec {q}}=0} .

Toistaiseksi tarkasteluissa ei ole käytetty fysiikkaa lainkaan. Fourierin laki kertoo kuitenkin lämpövuon ja lämpötilan välillä olevan yhteyden

q = k ( x ) u ( x , t ) {\displaystyle {\vec {q}}=-k(x)\nabla u(x,t)} ,

joka kertoo lämmön virtaavan siihen suuntaan, missä lämpötila laskee nopeimmin. Lisäksi aineen sisäenergian ja lämpötilan välillä on yhteys

e ( x , t ) = c ( x ) u ( x , t ) {\displaystyle e(x,t)=c(x)u(x,t)} ,

missä c {\displaystyle c} on aineen ominaislämpökapasiteetti (J/(kgK)). Sijoittamalla nämä aiemmin saatuun yhtälöön saadaan nyt

ρ ( x ) c ( x ) u t ( x , t ) + ( k ( x ) u ( x , t ) ) = 0 {\displaystyle \rho (x)c(x)u_{t}(x,t)+\nabla \cdot (-k(x)\nabla u(x,t))=0} .

Jos Fourierin lain kerroin k {\displaystyle k} (lämmönjohtumisvakio) ei riipu paikasta, saadaan

ρ ( x ) c ( x ) u t ( x , t ) = k Δ u ( x , t ) {\displaystyle \rho (x)c(x)u_{t}(x,t)=k\Delta u(x,t)} ,

missä Δ {\textstyle \Delta } on Laplacen operaattori.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lämpöyhtälö.
Tämä matematiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.