Laakso
Tämä artikkeli käsittelee laaksoa maantieteessä. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Laakso on suurehko, tavallisesti pitkänomainen maanpinnan laskeuma, jota rajoittaa ainakin kahdelta vastakkaiselta sivulta korkeammalla oleva maa.[1] Laakso syntyy yleensä virtaavan veden tai jäätikön kaivertaessa kallioon uran. Laaksoa kutsutaan jokilaaksoksi, jos siinä virtaa edelleen joki.
Laaksot ovat aina olleet tärkeitä ihmisille etenkin niissä virtaavan joen vuoksi. Laaksojen reunat ovat myös suojelleet ihmisiä tuulelta ja muilta äärisäiltä sekä hyökkääjiltä.[2]
Laaksot voidaan jakaa muotonsa perusteella V-laaksoihin, U-laaksoihin ja tasapohjaisiin laaksoihin.[2]
V-laakso on kapea ja sen rinteet jyrkät. V-laakson synnyttää voimakas virta, joka kovertaa kallioon uran. V-laaksoja esiintyy vuoristoisilla seuduilla ja ylänköalueilla.[2] Erityisen jyrkkäseinäistä, rotkomaista laaksoa kutsutaan kanjoniksi.[3]
U-laaksossa on myös jyrkät rinteet, mutta ne loivenevat alhaalla, ja laakson pohja on leveä. U-laaksoja syntyy jokea tai V-laaksoa pitkin hitaasti liikkuvien jäätiköiden aiheuttamassa eroosiossa.[2]
Tasapohjainen laakso on yleisin laaksotyyppi. Tasapohjaiset laaksot ovat vanhoja muodostelmia, jotka joki on aikoinaan kaivertanut. Ajan kuluessa niiden pohja on leventynyt ja joki on alkanut polveilla kun sen rinteet ovat murentuneet. Polveileva joki on edelleen leventänyt laaksonpohjaa. Tulvan sattuessa laaksosta tulee tulvatasanko.[2]
-
V-laakso Pohjois-Carolinassa -
U-laakso Himalajalla -
Yosemitenlaakso Yosemiten kansallispuistossa -
Fljótsdalur on melko laakea laakso Itä-Islannissa -
Engstligenin laakso Sveitsissä -
Thurjoen laaksoa Sveitsissä -
Niilin laakso tulvii
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Laakso Wikimedia Commonsissa
