Lentotuhka
Lentotuhka[1] on kivihiiltä poltettaessa palamistuotteena syntyvää hyvin pienistä hiukkasista koostuvaa tuhkaa. Hyvin kevyt lentotuhka poistuu hiilivoimalaitoksen palamistilasta savukaasujen mukana.[2] Palamistilan pohjalle putoavaa karkeajakoisempaa tuhkaa kutsutaan pohjatuhkaksi.
Lentotuhka erotetaan savukaasuista yleensä sähkösuodattimilla tai muilla suodattimilla ennen kuin savukaasut ehtivät savupiippuun. Lentotuhka kerätään suodattimista voimalaitoksen varastosiiloihin hyötykäyttöä varten. Lentotuhkaa voidaan varastoida myös kasoissa, jolloin se poikkeaa teknisiltä ominaisuuksiltaan siilovarastoidusta tuhkasta.[2]
Koostumus
Lentotuhka koostuu poltettavan hiilen koostumuksesta riippuen seuraavista mineraaleista:[2]
- kvartsi, SiO2, 45-55%
- korundi, Al2O3, 20-30%
- hematiitti, Fe2O3, 8-11%
- kalsiumoksidi, CaO, 4-7%
- magnesiumoksidi, MgO, 3-5%
- kaliumoksidi, K2O, 1-2%
- natriumoksidi, Na2O, 0-2%.
Lisäksi lentotuhka sisältää vaihtelevia määriä raskasmetalleja, joista merkittävimmät ovat molybdeeni, kromi, arseeni, lyijy ja seleeni.[2]
Lentotuhka päästettiin aiemmin yleisesti ilmakehään, mutta ilmansuojelusäädökset määräävät nykyään erottamaan lentotuhkan savukaasuista suodattimilla.
Käyttö
Lentotuhkaa voidaan käyttää esimerkiksi betonin seosaineena,[3] asfaltin täyteaineena,[3] tai maanrakentamisessa pihojen alusrakennekerroksissa sekä teiden, kevyen liikenteen väylien ja katujen jakavassa kerroksessa.[4]
-
Lentotuhkaa -
Hiukkasia mikroskooppikuvassa epoksiin sekoitetun lentotuhkan poikkileikkauksesta -
Lentotuhkaa käyttäen valmistettuja tiiliä
Lähteet
- ↑ lentotuhka Tieteen termipankki. Viitattu 25.4.2017.
- ↑ a b c d Yleistietoa lentotuhkasta Oy Finn Ash-Power Ltd. Arkistoitu 7.2.2016. Viitattu 25.4.2017.
- ↑ a b Käyttökohteet Oy Finn Ash-Power Ltd. Arkistoitu 7.2.2016. Viitattu 25.4.2017.
- ↑ Lentotuhkaohje (pdf) 2008. Rudus Oy. Arkistoitu 25.4.2017. Viitattu 25.4.2017.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lentotuhka Wikimedia Commonsissa
