Marsalkansauva

Marsalkansauva on marsalkalle kuuluva arvon merkki. Se on tyypillisesti parisenkymmentä senttimetriä pitkä koristeltu sauva. Sauva on ontto ja se sisältää marsalkan valtakirjan.

Myös säätyvaltiopäivien aatelissäädyn puhemiehellä eli maamarsalkalla oli oma maamarsalkan sauva, vaikka kyseessä ei ollut sotilaallinen tehtävä tai arvo. Maamarsalkan sauva oli toista metriä pitkä ja muistutti valtikkaa.

Historia

Sauvan historia juontuu Rooman valtakuntaan.

Mannerheim

Mannerheimin marsalkansauvat. Vasemmalla vuoden 1928 epävirallinen sauva, oikealla vuoden 1933 sotamarsalkan sauva.

Ratsuväenkenraali Gustaf Mannerheimille luovutettiin suojeluskuntien lahjoittama epävirallinen marsalkansauva Suomen sisällissodan päättymisen kymmenvuotispäivänä 1928 ja Suomen kansan lahjana sotamarsalkan sauva hänen ylennyksensä johdosta, sisällissodan päättymisen 15-vuotisjuhlan yhteydessä, toukokuussa 1933. Sotamarsalkan sauvan muotoili Aarno Karimo eebenpuusta, norsunluusta ja kullasta.[1]

Jatkosodan aikana kesäkuun lopulla 1942 Suomen kanssasotijamaahan Saksaan tekemänsä vierailun yhteydessä Mannerheimillä olikin mukanaan epävirallinen marsalkansauva sotamarsalkan sauvan sijasta.

Sauva erikoismerkkinä presidentin lipussa.

Mannerheimin käytössä oli arvomerkki, jossa kenraalin arvoa osoittaneiden kolmen leijonan edessä oli sotamarsalkan sauva – kuitenkin heraldisista syistä kahtena ja ristikkäin. Ne olivat myös hänen toimikaudellaan tasavallan presidenttinä 1944–1946 erikoismerkkinä presidentin lipussa Vapaudenristin sijaan.

  • Mannerheimille lahjoitettiin marsalkansauva vuonna 1933.
    Mannerheimille lahjoitettiin marsalkansauva vuonna 1933.
  • Gustaf Mannerheimillä oli epävirallinen marsalkansauva vierailullaan Saksassa 1942.
    Gustaf Mannerheimillä oli epävirallinen marsalkansauva vierailullaan Saksassa 1942.


Lähteet

  1. ↑ Wilska, Varpu: Aarno Karimon Kalevalainen kansa Tampereen Suomalainen Klubi. 3.2.2009. Viitattu 17.11.2011.