Planeettamme Maa

Planeettamme Maa
Planet Earth
Tyyli	Luontodokumentti
Kestoaika	55 minuuttia
Alkuperämaa	Yhdistynyt kuningaskunta
Alkuperäiskieli	englanti
Verkko	BBC One BBC HD
Esitetty	5. maaliskuuta – 10. joulukuuta 2006
Jaksoja	11
Aiheesta muualla
IMDb
Infobox OK

Planeettamme Maa (engl. Planet Earth) on brittiläisen BBC:n tuottama yksitoistaosainen luontodokumenttisarja. Se ensiesitettiin Britanniassa maaliskuussa 2006. Sen tuottamiseen osallistuivat myös yhdysvaltalainen Discovery Channel, Japanin NHK sekä Kanadan CBC. Se on ensimmäinen kokonaan teräväpiirtotelevisiota silmällä pitäen kuvattu luontodokumenttisarja.^[1] Suomessa sarja esitettiin Avaran luonnon ohjelmapaikalla uusintana kesällä 2008 ja uudelleen vuodenvaihteessa 2008-2009.

Sarjan jokainen osa keskittyy tiettyyn aiheeseen. Sarjassa liikutaan ympäri maapalloa ja nähdään kuvamateriaalia aiheista, joita ei ole ennen saatu kuvanauhalle. Yli 16 miljoonaa puntaa maksanut Planeettamme Maa on BBC:n kaikkien aikojen kallein faktasarja. Sarjan tuottaminen kesti neljä vuotta. Sarjan tuottajana toimi Alastair Fothergill ja musiikin sävelsi George Fenton. Sarjan juontaa BBC:n versiossa David Attenborough ja Suomessa Avaran luonnon vakiojuontajiin kuuluva Jarmo Heikkinen.

Sarjaan pohjautuva samanniminen elokuva sai ensi-iltansa vuonna 2007.

Osat

1. Navalta navalle
   • Vuodenaikojen vaihtelu on yksi maapallon elämää rytmittävistä valtavista muutosvoimista. Jääkarhunpentujen ensiaskeleiden lisäksi tänään seurataan Okavangojoen tulvia.
2. Vuoristot
   • Korkeiden vuoristojen rinteillä elää joukko maapallomme arimpia ja uhanalaisimpia eläimiä. Millainen on Etiopian ainutlaatuinen laavajärvi ja kuinka lumileopardi saalistaa?
3. Makea vesi
   • Makea vesi on elämämme kannalta tärkein luonnonvara. Suurten vesiputousten ja kosteikkojen lisäksi tutustutaan tänään mm. Baikaljärven eläimistöön ja piraijoiden elinpiiriin.
4. Luolat
   • Auringonvalon puutteesta huolimatta maapallon luolat kuhisevat elämää. Eräät kalat ovat sopeutuneet elämään luolien vesiputouksissa, mutta luolissa piilee myös vaarallisia myrkkykaasuja.
5. Aavikot
   • Kolmasosa planeettamme maapinta-alasta on erämaata, jossa eläinten ravinnon etsintää vaikeuttavat vielä rajut hiekkamyrskytkin. Kuinka Gobin autiomaan kamelit selviävät hengissä?
6. Jäämaailmat
   • Etelämanner on maailman kylmintä seutua, keisaripingviinit ovat kuitenkin sopeutuneet karuihin oloihin. Pitkä talvi verottaa ankarasti mursujen ja jääkarhujen rasvavarastoja.
7. Suuret tasangot
   • Maapallon maapinta-alasta yli neljännes on avointa tasankoa. Valtavat antilooppi- ja gasellilaumat houkuttelevat paikalle myös saalistajia. Entä millaisia ovat Itä-Euroopan ruohoarot?
8. Viidakot
   • Sademetsät ovat luonnon omia voimaloita, joissa elämän syke on kiivas ja taistelu olemassaolosta kovaa. Aikakameran avulla voidaan sademetsän kasvua seurata 1000 vuoden ajan.
9. Matalat meret
   • Auringonvalon ansiosta matalien merten rannikkovedet ja riutat sykkivät elämää. Sinne hakeutuu ryhävalaskin poikasineen ja kalaparvet houkuttelevat paikalle haita ja hylkeitä.
10. Kausittaiset metsät
    • Millaisia ovat Siperian valtavat metsät ja Tasmanian vielä tutkimattomat aarniometsät? Maapallon lehti- ja havupuumetsissä elää pandojen ja tiikerien lisäksi useita uhanalaisia eläimiä.
11. Valtameren syvyydet
    • Millaisia eliöitä valtamerten syvyyksissä asustaa? Kaikkia kummajaisia ei ole edes vielä löydetty; tänään tutustutaan mm Havaijin hohtaviin koralleihin ja kettuhain saalistustapoihin.

Lähteet

Aiheesta muualla

• Planeettamme Maa (DVD)^{[vanhentunut linkki]}
• BBC Planet Earth (Blu-Ray)^{[vanhentunut linkki]}