Reykjavík

Reykjavík
lippu	vaakuna
Reykjavík
Koordinaatit: 64°08′07″N, 21°53′43″W
Valtio	Islanti
Hallinto
– Pormestari	Dagur Bergþóruson Eggertsson
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	274 km²
Väkiluku (2023)	140 000
– Väestötiheys	470,0 as./km²
– Metropolialue	240 000
Aikavyöhyke	UTC+0
Vefur Reykjavíkurborgar
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Reykjavík ([reikjɑviːk]^[1], isl. [ˈreiːcaˌviːk]) on Islannin pääkaupunki ja maan ylivoimaisesti suurin kaupunki, jossa asuu noin 140 000 asukasta ja koko suur-Reykjavíkin alueella noin 240 000^[2][3] asukasta. Se on maailman pohjoisin itsenäisen valtion pääkaupunki. Kesällä kaupungissa on valoisaa ympäri vuorokauden, mutta talvipäivänseisauksena aurinko paistaa vain neljä tuntia päivässä.^[4]

Maantiede ja ilmasto

Reykjavík sijaitsee Islannin lounaisosassa. Kaupungin läpi virtaa useita puroja ja jokia, joista suurin on Elliðaár. Jokilaakso on suosittua virkistysaluetta, ja joen vartta seurailevat kävely- ja pyörätiet.^[5]

Kaupungin keskusta on Seltjarnarnesin niemellä, mutta sen lähiöt ulottuvat kauas itään ja etelään. Moderni keskusta koostuu paljolti betonirakennuksista, mutta omakotitalot on usein päällystetty maalatulla aaltopellillä. Monet taloista lämmitetään geotermisen lämmön avulla, samoin kaupungin suosittu ulkoilma-maauimala, jossa on useita eri lämpöisiä altaita, joiden vesi tulee kuumista lähteistä^[6][7].^[8]

Keskustan tärkein ostoskatu on nimeltään Laugavegur. Suurimmista ostoskeskuksista Kringlan sijaitsee itse kaupungissa, Smáralind hiukan kaupungin ulkopuolella.^[9]

Koska Islanti on meren ympäröimä saari, Reykjavíkin lämpötila pysyy varsin tasaisena ympäri vuoden. Lämpimimpiä kuukausia ovat heinä- ja elokuu, jolloin päivän keskimääräinen ylin lämpötila on 13 °C. Tammikuu on kylmin kuukausi ja keskimääräinen alin lämpötila on silloin −3 °C. Pakkasia esiintyy tyypillisesti marraskuusta maaliskuuhun. Talvella sataa enemmän kuin kesällä.^[10]

Reykjavíkin ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 1,9 2,8 3,2 5,7 9,4 11,7 13,3 13,0 10,1 6,8 3,4 2,2 ka. 7 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −3,0 −2,1 −2,0 0,4 3,6 6,7 8,3 7,9 5,0 2,2 −1,3 −2,8 ka. 1,9 Sademäärä (mm) 75,6 71,8 81,8 58,3 43,8 50,0 51,8 61,8 66,5 85,6 72,5 78,7 Σ 798,2 Sadepäivät (d) 13,3 12,5 14,4 12,2 9,8 10,7 10,0 11,7 12,4 14,5 12,5 13,9 Σ 147,9 L ä m p ö t i l a 1,9 −3,0 2,8 −2,1 3,2 −2,0 5,7 0,4 9,4 3,6 11,7 6,7 13,3 8,3 13,0 7,9 10,1 5,0 6,8 2,2 3,4 −1,3 2,2 −2,8 S a d a n t a 75,6 71,8 81,8 58,3 43,8 50,0 51,8 61,8 66,5 85,6 72,5 78,7 Lähde: Weather Information for Reykjavik World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 8.7.2009.

Nähtävyyksiä

• Hallgrímskirkja – Islannin suurin kirkko
• Árbæjarsafn – ulkoilmamuseo
• Reykjavík 871 – viikinkiaikainen kaivauspaikka
• Islannin kansallismuseo
• Reykjavíkin taidemuseo

Historia

Nimi Reykjavík tarkoittaa savujen lahtea ja juontaa juurensa ensimmäisistä asukkaista, joiden väitettiin nähneen savua nousevan lahdesta. Todennäköisesti kyse on ollut vulkaanisesta aktiivisuudesta. Ensimmäisen pysyvän asutuksen Islantiin perusti Landnámabókin eli asutuskirjan mukaan Ingólfur Arnarson noin vuonna 870 Reykjavíkin tienoille.^[11][12]

Reykjavíkin alueen merkitys oli vähäinen keskiajalla, mutta alkoi kasvaa 1700-luvulla, kun Islannissa kasvatettiin lampaita ja seudulla käsiteltiin villaa. Tanskan kruunu myönsi vuonna 1786 Reykjavíkille viiden muun Islannin yhteisön ohella erityiset kauppaoikeudet. Reykjavíkin satama kasvoi nopeasti seuraavina vuosikymmeninä, ja kun maan parlamentti Alþingi alkoi jälleen kokoontua 1800-luvun puolivälissä, se siirtyi Reykjavikiin. Ensimmäisen maailmansodan aikana villakauppa toi vaurautta Reykjavíkiin ja koko Islantiin.^[11]

10. toukokuuta 1940 Reykjavíkin satamaan rantautui neljä sotalaivaa, ja muutaman tunnin päästä liittoutuneet olivat miehittäneet kaupungin. Toisen maailmansodan loppuvuosina britit ja myöhemmin amerikkalaiset rakensivat tukikohtia kaupunkiin ja siellä olleiden ulkomaalaisten joukkojen määrä kasvoi suunnilleen kaupungin asukasluvun tasolle.

Reykjavík kasvoi sodan jälkeen voimakkaasti maan elinkeinorakenteen muuttuessa ja maaseudun asukkaiden muuttaessa kaupunkiin. Reykjavíkissa on järjestetty merkittäviä kansainvälisiä kokouksia, esimerkiksi vuoden 1986 Reykjavíkin kokous Ronald Reaganin ja Mihail Gorbatšovin kesken.^[13]

Aluejako

Reykjavikissa on kymmenen kaupunginosaa:

• Vesturbær (Kartalla 1)
• Miðborg (2)
• Hlíðar (3)
• Laugardalur (4)
• Háaleiti og Bústaðir (5)
• Breiðholt (6)
• Árbær (7)
• Grafarvogur (8)
• Kjalarnes (9) (pohjoisessa)
• Grafarholt og Úlfarsárdalur (10)

Liikenne

Sodan aikana britit rakensivat lähinnä kotimaan lentojen käytössä yhä olevan Reykjavíkin lentoaseman ja amerikkalaiset Keflavíkin lentoaseman 50 kilometrin päähän Reykjavíkista, josta on myöhemmin tullut Islannin kansainvälinen lentokenttä. Reykjavíkin sekä muun pääkaupunkiseudun sisäinen julkinen liikenne perustuu linja-autoliikenteeseen, jota ylläpitää alueen kuntien omistama Strætó bs.

Kaupungissa on kaksi satamaa: keskustan vanha satama on lähinnä risteilyalusten ja kalastusalusten käytössä, kun taas Sundahöfn kaupungin itäpuolella on maan tärkein rahtisatama.^[14]

Pyöräilyinfrastruktuuria kehitetään tavoitteena saada kaupungista pyöräily-ystävällinen vuoteen 2025 mennessä.^[15] Sähköpotkulaudat ovat nykyisin hyvin suosittuja.^[16]

Väestö

Vuonna 2019 Reykjavíkin asukasluku oli 128 793.^[2] Vuonna 2019 asukkaista miehiä oli 65 535 ja naisia 63 258.^[17] Suur-Reykjavíkin alueen asukasmäärä vuonna 2019 oli 228 231.^[2] Suur-Reykjavíkin alueeseen kuuluu Reykjavíkin lisäksi viisi kuntaa, jotka ovat:

• Garðabær: 16 299
• Hafnarfjörður: 29 799
• Kópavogur: 36 975
• Mosfellsbær: 11 463
• Seltjarnarnes: 4 664

Asukasmäärän kehitys

1801 – 600	1860 – 1 450	1901 – 6 321
1910 – 11 449	1920 – 17 450	1930 – 28 052
1940 – 38 308	1950 – 55 980	1960 – 72 407
1970 – 81 693	1980 – 83 766	1985 – 89 868
1990 – 97 569	1995 – 104 258	2000 – 110 852
2004 – 113 022	2005 – 114 800	2014 – 121 230

^[2]

Kulttuuri

Reykjavikin kulttuurikohteisiin kuuluvat Islannin kansallis- ja yliopistokirjasto, Islannin sinfoniaorkesteri sekä Islannin kansallsigalleria. Árni Magnússon -instituutti toimii yliopiston yhteydessä, ja sen perustana on Árni Magnússonin käsikirjoituskokoelma. Reykjavíkin taidemuseolla on tiloja kolmessa rakennuksessa.^[7]

Urheilu

Laugardalsvöllurin jalkapallo- ja yleisurheilustadion on Islannin kansallisstadion ja pääsarjaseura Fram Reykjavíkin kotikenttä. Knattspyrnufélag Reykjavíkur on Framia vanhempi ja menestyneempi jalkapalloseura. Skautafélag Reykjavíkur hallitsee maan jääkiekkoliigaa. ÍR Reykjavík on urheilun yleisseura.

Muuta

• Vuonna 1972 Reykjavíkissa järjestettiin shakin maailmanmestaruusottelu, jossa kohtasivat Bobby Fischer ja Boris Spasski.
• Vuonna 1986 Reykjavíkissa kohtasivat Yhdysvaltojen presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton päämies Mihail Gorbatšov neuvotteluiden merkeissä.
• Islannin yliopisto sijaitsee Reykjavíkissa.

Lähteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Reykjavík Wikimedia Commonsissa

• Matkaopas aiheesta Reykjavik Wikimatkoissa
• Kaupungin verkkosivusto (englanniksi)

n k m Euroopan pääkaupungit Itsenäiset valtiot Amsterdam, Alankomaat Andorra la Vella, Andorra Ankara, Turkki Astana, Kazakstan Ateena, Kreikka Baku, Azerbaidžan Belgrad, Serbia Berliini, Saksa Bratislava, Slovakia Bern, Sveitsi Bryssel, Belgia Budapest, Unkari Bukarest, Romania Chișinău, Moldova Dublin, Irlanti Helsinki, Suomi Jerevan, Armenia Kiova, Ukraina Kööpenhamina, Tanska Lissabon, Portugali Ljubljana, Slovenia Lontoo, Iso-Britannia Luxemburg, Luxemburg Madrid, Espanja Minsk, Valko-Venäjä Monaco2 Moskova, Venäjä Nikosia, Pohjois-Kypros1 Oslo, Norja Praha, Tšekki Pariisi, Ranska Podgorica, Montenegro Pristina, Kosovo1 Reykjavík, Islanti Riika, Latvia Rooma, Italia San Marino, San Marino Sarajevo, Bosnia ja Hertsegovina Skopje, Pohjois-Makedonia Sofia, Bulgaria Suhumi, Abhasia1 Tallinna, Viro Tbilisi, Georgia Tirana, Albania Tiraspol, Transnistria1 Tskhinvali, Etelä-Ossetia1 Tukholma, Ruotsi Vaduz, Liechtenstein Valletta, Malta Varsova, Puola Vatikaani2 Vilna, Liettua Wien, Itävalta Zagreb, Kroatia 1 Valtio tai alue on julistautunut itsenäiseksi, mutta sen itsenäisyyttä ei ole kansainvälisesti tunnustettu. 2 Valtio on kaupunkivaltio.

n k m Islannin 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (1.1.2020) Tilanne 1. tammikuuta 2020 Islannin tilastojen mukaan, katso Municipalities and urban nucley osoittessa statice.is. 1. Reykjavík 131 136 2. Kópavogur 37 959 3. Hafnarfjörður 29 971 4. Reykjanesbær 19 421 5. Akureyri 19 025 6. Garðabær 16 924 7. Mosfellsbær 12 073 8. Árborg 10 055 9. Akranes 7 534 10. Fjarðabyggð 5 072 11. Seltjarnarnes 4 726 12. Vestmannaeyjar 4 355 13. Skagafjörður 4 034 14. Borgarbyggð 3 852 15. Ísafjarðarbær 3 809 16. Fljótsdalshérað 3 619 17. Suðurnesjabær 3 588 18. Grindavíkurbær 3 512 19. Norðurþing 3 115 20. Hveragerði 2 699 21. Hornafjörður 2 434 22. Fjallabyggð 2 276 23. Rangárþing eystra 1 961 24. Dalvíkurbyggð 1 903 25. Rangárþing ytra 1 682 26. Snæfellsbær 1 674 27. Vogar 1 308 28. Húnaþing vestra 1 211 29. Stykkishólmur 1 209 30. Bláskógabyggð 1 163

n k m Pohjoismaiden 50 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (2020) Tilanne 31. joulukuuta 2019 – 1. tammikuuta 2020 1. Tukholma 974 073 2. Oslo 693 494 3. Helsinki 655 281 4. Kööpenhamina 632 340 5. Göteborg 579 281 6. Aarhus 349 983 7. Malmö 344 166 8. Espoo 290 200 9. Bergen 283 929 10. Tampere 238 420 11. Vantaa 233 383 12. Uppsala 230 767 13. Aalborg 217 075 14. Oulu 205 629 15. Trondheim 205 163 16. Odense 204 895 17. Turku 193 176 18. Linköping 163 051 19. Örebro 155 696 20. Västerås 154 049 21. Helsingborg 147 734 22. Stavanger 143 497 23. Norrköping 143 171 24. Jyväskylä 142 477 25. Jönköping 141 081 26. Reykjavík 131 146 27. Uumaja 128 901 28. Bærum 127 731 29. Lund 124 935 30. Lahti 119 917 31. Kuopio 119 379 32. Vejle 115 748 33. Esbjerg 115 483 34. Borås 113 179 35. Huddinge 112 848 36. Kristiansand 111 633 37. Eskilstuna 106 859 38. Nacka 105 189 39. Frederiksberg 104 305 40. Halmstad 102 767 41. Gävle 102 418 42. Drammen 101 386 43. Sundsvall 99 449 44. Södertälje 98 979 45. Randers 97 805 46. Viborg 96 921 47. Botkyrka 94 606 48. Asker 94 441 49. Växjö 94 129 50. Silkeborg 94 026