Tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet
Tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet on kielikunta, jonka kieliä puhutaan Koillis-Siperiassa. Venäjän väestönlaskennassa 2010 kamtšatkalaisten kielten haaran puhujien määräksi arvioitiin 4–5 ja tšuktšilaisten kielten haaran puhujien noin 7 000.[1]
Luokittelu
Tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet jaetaan kahteen ryhmään, tšuktšilaisiin kieliin ja kamtšatkalaisiin kieliin, joihin kuuluu viisi elossa olevaa kieltä:
Tšuktšilaiset kielet
Kamtšatkalaiset kielet
- itelmeeni (eli kamtšadaali, länsi-itelmeeni)
- itäitelmeeni † (kuollut)
- eteläitelmeeni † (kuollut)
Tšuktšilaiset kielten ja kamtšatkalaisten kielten kuulumisesta samaan kielikuntaan on kiistelty. Eteläitelmeenistä on epäilty, ettei se välttämättä olisi lainkaan sukua tšuktšilais-kamtšatkalaisille kielille.[2]
Yhteydet muihin kielikuntiin
Tšuktšilais-kamtšatkalaisilla kielillä ei ole yleisesti hyväksyttyä sukulaisuutta muihin kielikuntiin. Useita hypoteettisia teorioita sukulaisuuksista kuitenkin on.
Paleosiperialainen kielikunta
- Katso myös: Paleosiperialaiset kielet
Tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet luokitellaan toisinaan paleosiperialaisiksi kieliksi, joka on kattotermi kieliryhmille, joilla ei ole tunnistettua yhteyttä toisiinsa ja joiden uskotaan edustavan Siperian kieliä ajalta ennen turkkilais- ja tunguusikielten, sekä myöhemmin venäjän kehittymistä alueen valtakieliksi.
Euraasialainen kielikunta
Joseph Greenberg luokittelee tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet euraasialaiseen kielikuntaan, ehdotettuun makroperheeseen, johon kuuluvat sen lisäksi muun muassa indoeurooppalaiset, altailaiset ja eskimo-aleuttilaiset kielet. Greenberg sijoittaa myös nivhin ja jukagiirikielet, jotka joskus luokitellaan paleosiperialaisiksi kieliksi, euraasialaiseen kielikuntaan.
Murray Gell-Mann, Ilia Peiros ja Georgiy Starostin yhdistävät tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet ja nivhin almosaanikieliin, euraasialaiskielten sijaan.[3]
Uralilais-siperialainen kielikunta
- Katso myös: Uralilais-siperialaiset kielet
Michael Fortescue, eskimo-aleuttilaisiin sekä tšuktšilais-kamtšatkalaisiin kieliin erikoistunut kielitieteilijä, ehdotti yhteyttä uralilaiskielten, jukagiirikielten, tšuktšilais-kamtšatkalaiskielten ja eskimo-aleuttilaiskielten[4] välillä ja kutsui tätä ehdotettua kielikuntaa uralilais-siperialaiseksi kielikunnaksi.[5]
Tšuktšilais-kamtšatkalais-amurilainen kielikunta
- Katso myös: Tšuktšilais-kamtšatkalais-amurilaiset kielet
Michael Fortescue väitti, että nivhin kieli ja tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet ovat sukukieliä ja että niiden yhteistä esi-isää on saatettu puhua 4 000 vuotta sitten. Yhdessä tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet ja nivhi eli amurilaiset kielet voisivat muodostaa suuremman tšuktšilais-kamtšatkalais-amurilaisen kielikunnan.[6]
Lähteet
- ↑ a b c d e Venäjän väestönlaskenta 2010 Национальный состав населения по субъектам Российской Федерации gks.ru. Arkistoitu joulukuu 8, 2012. Viitattu marraskuu 3, 2021. (venäjäksi)
- ↑ Jaakko Anhava: Maailman kielet ja kielikunnat
- ↑ Gell-Mann et al., pp. 13–30
- ↑ Fortescue, M. (1998). Language Relations Across Bering Strait
- ↑ Fortescue 2011, p. 1361: "I would no longer wish to relate CK directly to [Uralo-Siberian], although I believe that some of the lexical evidence [...] will hold up in terms of borrowing/diffusion."
- ↑ Fortescue, Michael. 2011. "The relationship of Nivkh to Chukotko-Kamchatkan revisited." In Lingua, Volume 121, Issue 8, June 2011, Pages 1359-1376. https://doi.org/10.1016/j.lingua.2011.03.001
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
