Tambovin alue
| Tambovin alue Тамбовская область | |
|---|---|
 | |
 Lippu |  Vaakuna |
 Alueen sijainti Venäjällä | |
| Koordinaatit: 52°43′N, 41°34′E | |
| Valtio | Venäjä |
| Federaatiopiiri | Keskinen |
| Piiritasoisia kaupunkeja | 8 |
| Piirejä | 23 |
| Perustettu | 27. syyskuuta 1937 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Tambov |
| – kuvernööri | Oleg Betin |
| Pinta-ala | 34 539 km² |
| Väkiluku (2010) | 1 091 994[1] |
| Lyhenteet | |
| – ISO 3166 | RU-TAM |
| Tambovin alueen internetsivut | |
| Aikavyöhyke UTC+3 (MSK) | |
| Infobox OK | |
Tambovin alue (ven. Тамбо́вская о́бласть, Tambovskaja oblast) on hallinnollinen alue Venäjän Keskisessä federaatiopiirissä Itä-Euroopassa.[2]
Maantiede
Tambovin alue rajoittuu pohjoisessa Rjazanin alueeseen, idässä Penzan ja Saratovin alueisiin, etelässä Voronežin alueeseen ja lännessä Lipetskin alueeseen. Tambovin alue kuuluu Okan-Donin tasankoon.
Väestö
Väkiluvun kehitys:
- 1 320 000 (1989)lähde?
- 1 091 994 (2010)[1]
Suurimmat kaupungit olivat 2010 väestönlaskennan mukaan Tambov (280 161 as.), Mitšurinsk (98 758 as.), Rasskazovo (45 484 as.), Moršansk (41 556 as.) ja Kotovsk (31 850 as.).[1]
Hallinto
Tambovin alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Tambov. Alue on jaettu hallinnollisesti 23 piiriin ja 8 kaupunkialueeseen. Paikallishallinnon johdossa ovat aluehallinnon päämies ja alueduuma.
Talous
Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus-, kemian-, kevyt- ja elintarviketeollisuus. Maatalous tuottaa viljaa, sokerijuurikasta, auringonkukkia, vihanneksia ja karjataloustuotteita. Siellä on myös teollista soitinrakennusta.
Tambovista on rautatieyhteys Moskovaan, Saratoviin ja Lipetskin.
Lähteet
- ↑ a b c Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 23.7.2012. (venäjäksi)
- ↑ Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tambovin alue Wikimedia Commonsissa
| |||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
