Tornio–Haaparanta-rata

Tornio–Haaparanta
Perustiedot
Reitti Tornio–Haaparanta
Avattu 1919
Omistaja Suomen ja Ruotsin valtiot
Ylläpitäjä Suomessa Väylävirasto,
Ruotsissa Trafikverket
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR, Green Cargo
Tavarajunia / vrk 2–4 (vaihtotyöliikennettä)
Tekniset tiedot
Pituus 3,5 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 435 mm ja 1 524 mm
Sähköistys ei
Sallittu nopeus 40 km/h
Liikenteenohjaus
Miehitetyt asemat Haaparanta
Suojastus ei
Kulunvalvonta ei
Haaparanta–Tornio
Km   Lyh. Liikennepaikat
 Kolariin
 Ouluun
0,0 Tor Tornio asema
Valtatie 29:n ylitys
1,4 Tornionjoki (Kirkkopudas)
1,7  Röyttään
2,6 Trr Tornio-raja, Tornionjoki (silta)
3,5 Hpa/Hp Haaparanta
 Bodeniin
Merkkien selitykset
Infobox OK

Tornio–Haaparanta-rata on rautatieosuus, joka yhdistää Suomen rataverkolla sijaitsevan Tornion rautatieaseman Ruotsin rataverkolla sijaitsevaan Haaparannan rautatieasemaan. Rataosa ylittää Suomen ja Ruotsin välisen valtakunnanrajan Alatornion kirkon lähellä pitkin Tornionjoen rautatiesiltaa. Rataosan pituus on noin neljä kilometriä. Suurin sallittu nopeus radalla on 40 kilometriä tunnissa. Radalla liikennöivät VR Transpointin sekä Green Cargon junat. Rata vihittiin käyttöön 6. lokakuuta 1919. [1]

Liikenne

Haaparannalta rajan yli palannut Dv12-veturi on ohittanut Kirkonmäen ja lähestyy Kirkkoputaan rautatiesiltaa.

Matkustajaliikenne sillan yli päättyi 17. elokuuta 1992, kun Ruotsin kalustolla tehtiin viimeisin matka Tornioon.[2]

Raideleveys

Valtakunnanrajan ylittävällä Tornionjoen rautatiesillalla on käytössä nelikiskoraide. Nelikiskoraidetta tarvitaan, sillä suomalaisen rautatiekaluston raideleveys on leveäraiteinen 1 524 mm, kun Ruotsissa on käytössä standardilevyinen 1 435 mm. Nelikiskoraide mahdollistaa ruotsalaisen kaluston pääsyn Tornion ratapihan normaaliraideleveyksiselle osalle ja suomalaisen kaluston pääsyn Haaparannan ratapihan leveäraiteiselle osalle.

Tornion ratapihalla on ollut käytössä myös raideleveyden vaihtolaite, jonka avulla voidaan muuttaa erikoispyöräkerroin varustettujen vaunujen raideleveyttä. Nämä vaunut voivat liikennöidä sekä leveäraiteisella että normaaliraiteisella radalla, eikä tavaroiden siirtokuormausta tarvita.

Syksyllä 2022 alueella otettiin käyttöön telinvaihtoraide, joka mahdollistaa entistä sujuvamman liikenteen rajan yli. Raideleveys voidaan vaihtaa kuuteen vaunuun samanaikaisesti. Samanlaista vaihtoratkaisua on käytetty aikaisemmin etelän junalauttasatamissa, ja ulkomailla menetelmä on käytössä Puolan normaaliraiteisen sekä Valko-Venäjän ja Liettuan leveän raideleveyden verkkojen välillä.[3]

Sähköistys

Kemi–Laurila–Haaparanta-osuuden sähköistäminen on kirjattu Rinteen ja Marinin hallituksen hallitusohjelmaan.[4] Sähköistystyöt alkavat vuoden 2023 alkupuolella.[3] Hankkeen kustannusarvio on 24 miljoonaa euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 14,85 miljoonaa.[5]

Lähteet

  1. ↑ Suomen ja Ruotsin rautatieyhteys, Suomen Kuvalehti 18.10.1919, nro 42, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  2. ↑ Tornio-Haaparanta -rautatieyhteys täyttää sata vuotta Väylävirasto. Viitattu 29.3.2021.
  3. ↑ a b Siponmaa, Kati: Tavaraliikenne kulkee nyt sujuvammin Suomen ja Ruotsin rajalla – raideleveyden vaihtoon löytyi ratkaisu Yle Uutiset. 5.11.2022. Viitattu 10.11.2022.
  4. ↑ Liikenneverkon kehittäminen Valtioneuvosto. Arkistoitu 29.1.2020. Viitattu 2.2.2020.
  5. ↑ Kukko-Liedes, Pirkko: EU myönsi rahoitusta Laurila–Tornio–Haaparanta -radan sähköistämiseen Yle Uutiset. 8.4.2022. Viitattu 10.11.2022.

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tornio–Haaparanta-rata Wikimedia Commonsissa