Vaeltajakotilo
| Vaeltajakotilo | |
|---|---|
 | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Elinvoimainen [1] | |
|
| |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Nilviäiset Mollusca |
| Luokka: | Kotilot Gastropoda |
| Lahko: | Neotaenioglossa |
| Heimo: | Sukkulakotilot Hydrobidae |
| Suku: | Potamopyrgus |
| Laji: | antipodarum |
| Kaksiosainen nimi | |
| Potamopyrgus antipodarum | |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK | |
Vaeltajakotilo (Potamopyrgus antipodarum) on alkujaan uusiseelantilainen sisävesissä elävä kotilolaji, joka on levinnyt Eurooppaan vieraslajina.
Yleensä vaaleanharmahtava tai ruskea kotilo kiertyy myötäpäivään, kierteitä on noin 6. Euroopassa lajin pituus on noin 6 mm, Uudessa-Seelannissa jopa 11 mm.[2]
Lajin arvellaan levinneen Uudesta Seelannista Australiaan ja sieltä Eurooppaan laivojen juomavesitynnyreissä. Myös vesilinnut ovat levittäneet lajia edelleen.[2]
Lähteet
- ↑ Van Damme, D.: Potamopyrgus antipodarum IUCN Red List of Threatened Species. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 29.5.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Vaeltajakotilo (Potamopyrgus antipodarum) www.vieraslajit.fi. Viitattu 29.5.2019.
Aiheesta muualla
- LuontoPortti: Vaeltajakotilo (Potamopyrgus antipodarum)
- ITIS: Potamopyrgus antipodarum (englanniksi)
|
